tiistai 26. tammikuuta 2016

Lorun loppu on alku

Rytköset Ykspihlajan talon puutarhassa 1980.
Copyright Terhi Malmi. Kuvien tallennus ja kopiointi kielletty.












Erkin ja Hilman hautajaiset 1984. Urho ja Gun-Lis.
Viimeinen tervehdys Urholle 2015. Terhi ja Tuomo.




Toinen ja kolmas polvi


Urhon Pariisin matka 1954. Urho oli koko elämänsä ay-aktiivi Metalliliitossa ja
Kokkolan työväenyhdistyksen jäsen, usein valittiin puheenjohtajaksi tai muuten aktiivi,
omien huumorin mukaan "pitkänokkainen". Urheilusta hiihto ja jalkapallo olivat TULn
miehelle mieluisia. Kansakoulun jälkeen hän ei enää opiskellut, koska isänsä sotatraumat
vaikuttivat perheen arjessa. Urholle merkittävää oli Kiljavan opiston pitkä kurssi, mikä oli
työväestön nuorille oppimislinkki. Urho kannusti aina nuoria opiskelemaan.

Gunin ja Urhon tyttäret Ritva ja Terhi Ykspihlajan pihamaalla 1967.











Viikonloppuhuvituksia oli lähteä veneellä merelle ja
syödä eväitä saaressa. Lapset saivat uida rantavedessä.
Nokipannukahvit keitettiin, makkaraa paistettiin, oli munia,
voitaleipää ja joskus perunoitakin eväinä.




Paula Gun-Lis LinneaTiainen, Ykspihlajassa.
Kokkolan ruotsinkielisiä, vähän erilaisia, Urhon
elämänsä rakkaus. 


















Gun-Lis, Ritva ja Terhi 70-luvun alussa.

Sotatalvet ja uusi alku


Luminen talvi 1940 Kokkolan Ykspihlajassa. Urho edessä, Hilma takana.
Vaaleassa esiliinassa Hilman Saimi-serkku
muuttanut myös Kokkolaan.
Erkki Syvärillä 1942.
Ykspihlajan kansakoululla sotasairaala.

Sodan välissä Erkki komennettiin Rikkihapolle
ja Urho tuli isänsä oppipojaksi 17-vuotiaana 1947.
Isän ja pojan ammatti oli seppä. Molemmat olivat
Kemiralla eläkkeelle asti.
 
Erkki piirsi tupakkiaskin kanteen oman mökin, Kemiran joutomaalle 
itse rakensikin. Hilma ja Anni-mummo. Tuossa paikalla kasvoi
vuosia myöhemmin valtava syreeni., joka peitti koko talonsivun. 1950-luku.
Takapihalla oli pieni mansikka- ja vihannesmaa. Kuvan etualalla oli perunamaa.


































Tuvassa oli keiteltiin kahvit vieraille. Kylän postinhoitajalle
Kytörinteen Siskolle laitettu valkea liina ja Myrna-kupit.
 Postinhoitaja oli Etelä-Pohjanmaalta ja suorasanainen.
Talo sijaitsi sen verran syrjässä postinjakoalueella,
että kaffet oli paras keittää. 60-luku.
















  
Sotien jälkeen leipä tuli Kemiralta ja kalat merestä.
Kalakaverina Räinän Väinö oli kylän kalakauppias, joka tiesi parhaat apajat.
Erkki oli kaikkien käden taitojen lisäksi hyvä kokki ja kalojen savustaja.
Hilma 90-vuotiaan Anni-äitinsä kanssa haastelevat rappusilla lämmittelemässä.
Taitaa olla lauantai, kun on käyty vastanteossa. 1964.

maanantai 25. tammikuuta 2016

30-luvulla elämää etsimässä


Kannuksessa. Hilma ämpäri kädessä.
Hilman ja Erkin häitä vietettiin Iisalmessa 1929.
Erkki lähti etsimään perheelle työtä ja kotia.
Tie kulki Haapajärven ja Kannuksen kautta
Kokkolaan. 

Joukossa voimaa. Kannuksessa, Hilma vasemmalla keskellä.

Erkki istuu vasemmalla. Työnhakumatka kävi Iisalmesta Kokkolaan Ykspihlajaan Friisin sahalle .
Jotkut "maalta tulleet" jatkoivat matkaa Amerikkaan. Rytköset jäivät loppuelämäksi Kokkolaan. 

30-luvulla töitä oli vain kesäaikaan, talvella pärjäiltiin. Kokkolan satama-alue pikkukuvassa.



Vuosi 1933 Ykspihlajassa. Urho ja Hilma.



Urho ja Hilma 1939.


Urho Aukusti 9-vuotiaana 1939. Hilman äidin Annin kutoma villapaita päällä.

Erkin ja Hilman nuoruusvuodet



Kusti-veljen häät. Helvi-sisko ja Erkki
seisomassa. KansallisValokuvaamo Iisalmi. 1924.
Kaupunkireissulla poikain kanssa kuvassa.
Erkki keskellä.

Mäntylahden sahan työntekijöitä 20-luvulla.
Mäntylahden saha, Iisalmi.

Salskea nuorukainen Erkki Mäntylahden sahalla 20-luvulla.
Erkki oli ahkera työmies sahoilla. Ei paljoa puhunut, mutta töitä paiski.
Helsingistä ei töitä löytynyt, joten hän palasi takaisin Iisalmeeen.
Lehtijutussa "Hoppulan" (rakennettiin kiireessä) sahasta, Erkistä on valokuva uittotyössä.
Yhtyneiden paperitehtaiden työtodistuksessa on käsin kirjoitettu huomautus:
"Rytkönen ei ole osallistunut kommunistiseen toimintaan".


Hilma työskenteli nuorena Niuvanniemen sairaalan
keittiöllä ja myöhemmin Kannuksen sairaalan keittiöllä.
Hilman syntymävuosi on 1904. Hän syntyi Siilinjärvellä
ja oli ainoa lapsi köyhässä perheessä. Äiti oli käsityöläinen,
joka kiersi talosta taloon keritsemässä lampaita ja
kehräsi lankoja. Ilmeisesti hän myös kutoi. Hilma sairasti
lapsena keripukin ja koulukin jäi muutamaan vuoteen, että
oppi lukemaan fraktuuraa ja kirjoittamaan.
Käsitöinä hän oppi koulussa "hienosto-opettajalta"
merkkaamaan pöytäliinoja.

Hilmalla oli paljon serkkuja, jotka pitivät yhteyttä
vielä vahnoina.
Hilman kirje isälleen Aapeli Ruuskaselle 28.3.1921:
Kyllä saisia laittaa minulle kengät...
Korteissa huomataan, että vanhempia teititeltiin.
Palkka ei ilmeisesti ollut suuren suuri, kun
Hilma joutui vielä pyytämään isältään kenkärahaa.
Aapelista ei ole muuta tietoa. 

Erkki itsenäisen Suomen sotaväessä
20-luvulla. Erkki syntyi 1903
7-lapsiseen perheeseen 
Peltosalmella 
Ulmalan kylässä 3. vanhimpana poikana. 
Vanhimman pojan kuoltua tapaturmaisesti 
hukkumalla, talo  periytyi seuraavalle
 pojalle Kustille. Talo sijaitsi 
maatalouskoulun tilalla ja Kustin 
kummina olivat Lagukset.
Erkki olinuorena tilalla renkinä 
ja hoiti mm. Laila-hevosta. 
Tilasta Erkki puhui usein "hovi".
Erkin oli lähdettävä etsimään omaa tietään.
Pienen arkun ääreltä. Kenen?



sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Alku ja juuri

Antero Rykösen kokoama sukukirja.
  Ajatus vanhojen kuvien laittamisesta nettiin esille on ollut mielessäni jo muutaman vuoden. Sain isältäni perinnöksi pahvilaatikollisen vanhoja sukuvalokuvia. Lisäksi suurennoksia on ollut seinillä tauluina.

  Vanhimmat valokuvat ovat sadan vuoden takaa kaupunkireissulla otettuja valokuvaamokuvia. Seassa oli lehtileikkeitä, perheraamatun välissä olevia kuolinilmoituksia ja kirjeitä.

Viimeiset mohikaanit 2013 kesällä
hoivakoti Majakassa.
  Olen digitoinut laatikosta löytyneitä kuvia ja tallettanut niitä ulkoiselle kovalevylle. Tässä vain osa - ja blogi heitti kaikki lopusta alkuun.

  Sukututkimuksen tekeminen oli kohdallani helppoa. Löysin netistä Rytkösten sukuseura n sivut ja otin keskustelupalstalla yhteyttä. Sukukirjassa on tutkittu Rytkösiä 1500-luvulle asti. Kuopion kirjastosta sain kaukolainaksi Antero Rytkösen koostaman sukukirjan. Oli huikeaa lukea isovanhemmista ja kauempaa historiasta esivanhemmista. Tämän kun olisi isä kerinnyt näkemään!

Sukuhaaramme on Ulmalan Aukusti Rytkösen ja Anna Karjalaisen. Ukkini oli Erkki Vilho ja isäni Urho. Minä olen Urhon tytär Terhi ja tähän päättyy meidän polvi.